Kaikkihan me olemme kokemusasiantuntijoita?
Valmistuin Somatiikan kokemusasiantuntijaksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin koulutuksesta vuonna 2022, mutta työtehtäviä sillä sektorilla on ollut vähän. Suurin osa kokemusasiantuntijatoiminnasta painottuu Miepä-puolelle, jossa Etelä-Pohjanmaa onkin valtakunnallisesti edelläkävijä.
Somatiikan kokemusasiantuntijoita ehdittiin kouluttaa muutama ryhmä, mutta käyttö on jäänyt vähäiseksi. Yksi syy on ehkä Soteuudistus, joka vei resursseja ja huomiota, eikä kokemusasiantuntijatoiminta päässyt juurtumaan osaksi palveluita. Tällä hetkellä uusia somatiikan ryhmiä ei kouluteta ja olen miettinyt menivätkö aiempienkin kouluttamiseen käytetyt rahat hukkaan.
Sote-uudistuksen lisäksi on varmasti muitakin syitä siihen, miksi meitä ei somatiikan puolella hyödynnetä. Yksi merkittävä tekijä on tiedon puute – kokemusasiantuntijuutta ei aina ymmärretä, ja asenteetkin voivat olla ennakkoluuloisia.
Eräs hoitaja kertoi minulle tapauksesta, jossa lääkäri oli töissä todennut hymähtäen: "Kaikkihan me olemme kokemusasiantuntijoita." Hoitajaakin hieman nauratti asiaa kertoessaan, ja itse koin kommentin vähättelevänä. Tilanne yllätti minut niin, etten osannut heti muotoilla vastausta, ja jäin pohtimaan asiaa muutamaksi päiväksi – vaikka olin jo aiemmin sisäistänyt, millaiseen tehtävään olin kouluttautunut ja millaiseksi olin siinä kehittynyt. On totta, että me kaikki koemme erilaisia asioita, ja osa niistä on rankkoja ja kuluttavia. Kokemusasiantuntijuus on kuitenkin enemmän kuin kokemusten kertymistä.
Kokemusasiantuntijuus saatetaan nähdä pelkästään vertaistukena, vaikka se on paljon muutakin. Koulutettu kokemusasiantuntija jäsentää omat kokemuksensa, kuuntelee muiden kokemuksia ja hyödyntää niitä esimerkiksi ryhmänohjauksessa tai kehittämistyössä. Koulutuksen aikana hän käy läpi oman elämäntarinansa ja sen kipupisteet, pohtii tapahtumia sekä niiden seurauksia ja arvioi niin haitallisia kuin korjaaviakin tekijöitä omassa käytöksessään ja hoitopolussaan. Kaiken tämän työstettyään hän voi jakaa kokemuksiaan sekä asiakkaiden että ammattilaisten kanssa ja hyödyntää kokemustietoa esimerkiksi suunnittelu- ja kehittämisryhmissä. Työtehtävissään hän kuulee jatkuvasti lisää sairastavien kokemuksia ja osaa hyödyntää myös niitä. Hänen kokemustietonsa karttuu koko ajan.
Ihmiset suhtautuvat kokemuksiinsa eri tavoin. Monilla raskaat kokemukset voivat johtaa katkeruuteen, alistumiseen tai jopa masennukseen.On tärkeää, että joku tukee hyväksymisessä ja eteenpäin katsomisessa. Pitkäaikaissairas tarvitsee usein myös kannustusta ja ohjausta itsensä hoitamisessa ja vastuun ottamisessa.
Somatiikan sektori on laaja, eikä kokemusasiantuntijoita tarvita jokaisessa sen osa-alueessa. Monissa toimenpiteissä tai vastaanottokäynneillä asia hoituu, ja potilas lähtee kotiin toipumaan.
Kokemusasiantuntijoilla voisi kuitenkin olla merkittävä rooli esimerkiksi pitkäaikaissairaiden tukemisessa ja ryhmänohjaajina. He voivat toimia ammattilaisten työpareina tai itsenäisinä ryhmänohjaajina, vapauttaen resursseja muuhun työhön. Kokemusasiantuntijuus on voimavara, jota ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty.